Reitin kuvaus
Alueella on lukuisia mäkiä ja kumpareita sekä laajoja avokallioita, jotka kohoavat 140-180 metrin korkeuteen merenpinnasta. Korkeimmat vaarat tai avokalliot ovat Akkovaara (157.5 m), Tupurikalliot (165 m), Paljakkakalliot (172 m), Koutalahden sataman itäpuolella kohoava metsäinen Lautavaara (172.5 m) sekä Pitkänsuon takamaastossa olevat kolme nimetöntä 170–180 m korkeuteen kohoavaa vaaraa.
Huomattava osa näistä Oulujärven Vuores- ja Koutalahteen rajoittuvista kallioista kuuluu laajaan, toista miljardia vuotta vanhaan, Kajaanin graniitiksi kutsuttuun graniitti- ja pegmatiitti- alueeseen. Sen kallioperä pegmatiittigraniitista, graniitista ja suonigneisseistä. Reitin varrella olevat suuret siirtolohkareet ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen eli noin 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jälkeisissä mullistuksissa. Lohkareet liikkuivat valtavien jäämassojen keskellä ja kun jäätiköt sulivat, ne jäivät niille sijoilleen, jossa ne nyt ovat. Pienemmät lohkareet kertyivät ns. pirunpeltoihin, joita on mm. Akkovaaran eteläpuolisella alueella. Pirunpellot lienevät olleet aikoinaan suurten jäätikkövirtojen koskipaikkoja, johon lohkareet kasaantuivat. Nuo jäätikkövirrat kulkivat kolmikilometrisen jäätikön sisällä ja virtojen mukana kulki runsaasti maa-ainesta, mm. moreenia.
Retkeilyreitin yleiskuvaus
Merkittyjä polkuja on yhteensä 18 kilometriä. Yli 2/3 poluista sijaitsee jäkälän peittämillä laakeilla kallioilla. Reitin vaaroilta ja kallioilta avautuvat upeat näkymät Suomen suurimmalle sisävesiselälle, Ärjänselälle. Polkujen varrella on lukuisia levähdyspaikkoja sekä kaksi nuotiopaikkaa. Nuotiopaikat sijaitsevat Akkovaaralla ja Paljakkakallioilla. Akkovaaran maastossa sijaitsee erillinen, melko vaativa, lasten ja perheiden seikkailu – ja luontopolku, luolakierros, joka kulkee isojen kalliopaasien, pienten luolien ja pirunpellon maisemassa.
Retkipoluilla voi oman valintansa mukaan muodostaa monia reittivaihtoehtoja. Reittivalinnoissa voi hyödyntää myös Vuoreslahden tieltä Akkovaaran lähtöpaikalle johtavaa Åhlströmin metsätietä sekä Heinisuon lähtöpaikanyläpuolelta lähtevää Koutaniemen toiselle puolen Louhoksen lähtöpaikalle menevää Välitietä. Näitä metsäisiä teitä hyödyntäen voi kulkija tehdä myös omavalintaisia ympyrälenkkejä ja välttää edestakaisen kulkemisen. Suoraan kulkien Akkovaaran lähtöpaikalta sekä Heinisuon että Louhoksen lähtöpaikoille on noin 6 km
Reitin polut on maastossa merkitty sinisin maalimerkein puihin ja kallioalueilla tolppiin. Risteyskohdissa on joko nimiviitat tai nuolet osoittamassa retkeilypolun kulkua. Akkovaaran luolakierros on merkitty punaisella.Joitakin etäisyyksiä
- Pikkulahti - Akkovaara 0.5 km
- Akkovaara - Tupurivaara 1,7 km
- Tupurivaara - Paljakka 1,6 km
- Akkovaara - Paljakka 3.3 km
- Paljakka - Koutaniemen lähtöpaikka 1,9 km
- Paljakka - Muskoviittikaivos 0.4 km
- Muskoviittikaivos - Lautavaara 2,0 km
- Paljakka - Lautavaara 2,4 km
- Lautavaara/Välitie - Koutaniemen lähtöpaikka 1,1km
- Akkovaara, metsäautotien kautta - Paljakan parkkipaikka 3,5 km
Metsätaival: Lautavaara - Välitie - Louhoksen lähtöpaikka - Paljakka - Välitie - Lautavaara 5.2 km Paljakan kierros: Paljakan parkkipaikka - Paljakka - Välitie - Louhoksen lähtöpaikka - Paljakka - Paljakan parkkipaikka 4.8 km. Tälle kierrokselle voilähteä myös Heinisuon lähtöpaikalta Kalliokierros: Paljakan parkkipaikka - Tupurikalliot - Paljakka - Paljakanparkkipaikka 6 km. Mikäli tälle kierrokselle lähdet Heinisuon lähtöpaikalta, tulee matkaa noin 8 km.
Jäkäläpolku: Akkovaara - Pitkäsuo - Tupurikalliot - Akkovaara 8 km
Vaarojenpolku: Jäkäläpolku ja Kalliokierros yhdistettynä (Akkovaara - Pitkäsuo - Paljakka - Tupurikalliot - Akkovaara) 12 km
Pitkätaival: Akkovaara - Pitkäsuo - Louhoksen lähtöpaikka - Välitie - Paljakka - Tupurikalliot - Akkovaara 16 km Tälle kierrokselle voit lähteä myös muista lähtöpaikoista lukuunottamatta Lautavaaran lähtöpaikkaa.
Luolakierros Akkovaaralla 1.2 km.
Koutaniemi-Vuoreslahti kyläyhdistys vastaa nuotiopaikkojen puuhuollosta ja retkeilypolkujen ylläpidosta talkoovoimin. Mikäli Sinulla on kysyttävää tai terveisiä polkujen ylläpitäjille, ole meihin yhteydessä!
sähköpostilla: koutanvuoresl@gmail.com tai
Facebookin kautta: www.facebook.com/koutavuoresretkipolut
Alueen historiaa
Vuoreslahdesta tiedetään, että se on ollut aikoinaan lappalaispäällikön / lappalaisruhtinaan asuin-paikka. Akkovaara kun oli lappalaisten myyttinen riittipaikka, mikä lienee vaikuttanut lappalais-päällikön asuinpaikan valintaan. Paikan nimi Vuores viittaa juuri jylhään ja tunturimaiseen Akkovaaraan, joka vielä tuhat vuotta sitten oli nykyistä paljon karumpi ja puuttomampi ja tunturia muistuttava vaaramuodostelma. Vuoreslahden kylä laajeni ertiyisesti 1800-luvulla, jolloin lahden
rantamille rakennettiin uudistaloja. Ne saivat huomattavan osan elannostaan kalastuksesta, erityisesti muikun pyynnistä, sillä Vuoreslahden rantamilla oli lukuisia hyviä nuottapaikkoja.
Koutaniemi on Vuoreslahden sisarkylä, jonka maaperä sopi erityisen hyvin maanviljelyyn. Sen maantuotto oli lähes yhtä hyvä kuin Paltaniemen kirkonkylän. Myös Koutaniemen ensimmäiset asukkaat olivat lappalaisia, jotka saalistivat peuralaumoja. Nimi Koutaniemi pohditutti mm. Elias
Lönnrotia, joka arveli, että nimi tulee saamen kielen gobdas-sanasta, joka tarkoittaa noitarumpua. Nykytutkimus on voinut kuitenkin osoittaa, että nimi tarkoittaa välissä olevaa niemeä. Se on siis Paltaniemen ja Lapinniemen välissä oleva niemi.
Koutaniemen Ilkossa asui 1800-luvun lopulla kuuluisa ja pelätty Penna-niminen noita, jota Eino Leino on käyttänyt Kouta-runoelmansa myyttisenä myrrysmiehenä ja tietäjänä. Koutaniemen ja Vuoreslahden kylien välinen raja on ollut aikojen saatossa varsin häilyvä ja niitä on sen vuoksi pidetty jonkinlaisena kaksoiskylänä. Koutaniemen asemaa vahvisti vuonna 1920 se, että kylässä aloitti toimintansa seudun ensimmäinen kansakoulu. Se sai oman koulurakennuksen vuonna 1930. Myös vuoreslahtelaiset lapset joutuivat matkaamaan sinne aina vuoteen 1935, jolloin Vuoreslahden kansakoulu aloitti toimintansa Vuoreksen pirtissä. Oman koulutalon Vuoreslahti sai 1957.
Tekstit: Reijo Heikkinen ja Tapio Rönkkö
Retkipolkujen toteutus: Koutaniemi - Vuoreslahti kyläyhdistys ry