Reitin kuvaus

Retkipolut ovat erinomainen koko perheen retkikohde. Alueelta löydät useita vaihtoehtoja myös perheen pienimmille. Erityisesti Akkovaaran louhikot ja luolat sekä Paljakkakalliot Muskoviitti-kaivoksineen tarjoavat mainion koko perheen tutkimus- ja seikkailukohteen.

Merkittyjä polkuja
on yhteensä 18 kilometriä. Yli 2/3 poluista sijaitsee jäkälän peittämillä laakeilla kallioilla. Reitin vaaroilta ja kallioilta avautuvat upeat näkymät Suomen suurimmalle sisävesiselälle, Ärjänselälle. Polkujen varrella on lukuisia levähdyspaikkoja sekä kaksi nuotiopaikkaa. Nuotiopaikat sijaitsevat Akkovaaralla ja Paljakkakallioilla. Akkovaaran maastossa sijaitsee erillinen, melko vaativa, lasten ja perheiden seikkailu – ja luontopolku, luolakierros, joka kulkee isojen kalliopaasien, pienten luolien ja pirunpellon maisemassa.

Retkeilypolut sijaitsevat Koutaniemellä Oulujärven itäpuolella.
Reiteillä on kolme lähtöpistettä.

Lähtöpiste 1: Akkovaaran länsipuolella Vuoreslahdessa, Heinirannantiellä sijaitseva Pikkulahti.
Lähtöpiste 2: Lautavaara Koutalahden sataman tienhaarassa.
Lähtöpiste 3: Koutaniemellä Sokajärven puolella Louhoksen tien päässä.

Alueella on lukuisia mäkiä ja kumpareita sekä laajoja avokallioita, jotka kohoavat 140-180 metrin korkeuteen merenpinnasta. Korkeimmat vaarat tai avokalliot ovat Akkovaara (157.5 m), Tupurikalliot (165 m), Paljakkakalliot (172 m), Koutalahden sataman itäpuolella kohoava metsäinen Lautavaara (172.5 m) sekä Pitkänssuon takamaastossa olevat kolme nimetöntä 170–180 m korkeuteen kohoavaa vaaraa. Huomattava osa näistä Oulujärven Vuores- ja Koutalahteen rajoittuvista kallioista kuuluu laajaan, toista miljardia vuotta vanhaan, Kajaanin graniitiksi kutsuttuun graniitti- ja pegmatiitti- alueeseen. Sen kallioperä pegmatiittigraniitista, graniitista ja suonigneisseistä. Reitin varrella olevat suuret siirtolohkareet ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen eli noin 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jälkeisissä mullistuksissa. Lohkareet liikkuivat valtavien jäämassojen keskellä ja kun jäätiköt sulivat, ne jäivät niille sijoilleen, jossa ne nyt ovat. Pienemmät lohkareet kertyivät ns. pirunpeltoihin, joita on mm. Akkovaaran eteläpuolisella alueella. Pirunpellot lienevät olleet aikoinaan suurten jäätikkövirtojen koskipaikkoja, johon lohkareet kasaantuivat. Nuo jäätikkövirrat kulkivat kolmikilometrisen jäätikön sisällä ja virtojen mukana kulki runsaasti maa-ainesta, mm. moreenia.

Vuoreslahden ja Koutaniemen kylät ovat vanhoja Oulujärven rantakyliä, joihin savolaiset uudis-asukkaat asettuivat asumaan rappasotien jälkeen 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Sitä ennen alueella asui lappalaisia, jotka olivat saapuneet Oulujärven rantamille noin 1000 vuotta sitten.

Vuoreslahdesta tiedetään, että se on ollut aikoinaan lappalaispäällikön / lappalaisruhtinaan asuin-paikka. Akkovaara kun oli lappalaisten myyttinen riittipaikka, mikä lienee vaikuttanut lappalais-päällikön asuinpaikan valintaan. Paikan nimi Vuores viittaa juuri jylhään ja tunturimaiseen Akkovaaraan, joka vielä tuhat vuotta sitten oli nykyistä paljon karumpi ja puuttomampi ja tunturia muistuttava vaaramuodostelma. Vuoreslahden kylä laajeni ertiyisesti 1800-luvulla, jolloin lahden
rantamille rakennettiin uudistaloja. Ne saivat huomattavan osan elannostaan kalastuksesta, erityisesti muikun pyynnistä, sillä Vuoreslahden rantamilla oli lukuisia hyviä nuottapaikkoja.

Koutaniemi on Vuoreslahden sisarkylä, jonka maaperä sopi erityisen hyvin maanviljelyyn. Sen maantuotto oli lähes yhtä hyvä kuin Paltaniemen kirkonkylän. Myös Koutaniemen ensimmäiset asukkaat olivat lappalaisia, jotka saalistivat peuralaumoja. Nimi Koutaniemi pohditutti mm. Elias
Lönnrotia, joka arveli, että nimi tulee saamen kielen gobdas-sanasta, joka tarkoittaa noitarumpua. Nykytutkimus on voinut kuitenkin osoittaa, että nimi tarkoittaa välissä olevaa niemeä. Se on siis Paltaniemen ja Lapinniemen välissä oleva niemi.

Koutaniemen Ilkossa asui 1800-luvun lopulla kuuluisa ja pelätty Penna-niminen noita, jota Eino Leino on käyttänyt Kouta-runoelmansa myyttisenä myrrysmiehenä ja tietäjänä. Koutaniemen ja Vuoreslahden kylien välinen raja on ollut aikojen saatossa varsin häilyvä ja niitä on sen vuoksi pidetty
jonkinlaisena kaksoiskylänä. Koutaniemen asemaa vahvisti vuonna 1920 se,että kylässä aloitti toimintansa seudun ensimmäinen kansakoulu. Se sai oman koulurakennuksen vuonna 1930. Myös vuoreslahtelaiset lapset joutuivat matkaamaan sinne aina vuoteen 1935, jolloin Vuoreslahden
kansakoulu aloitti toimintansa Vuoreksen pirtissä. Oman koulutalon Vuoreslahti sai 1957.

__________________________________________________________________________________________________


KOUTA-VUORES RETKIPOLUT
Retkipoluilla voi oman valintansa mukaan muodostaa monia vaellusvaihtoehtoja. Reittivalinnoissa voi hyödyntää myös alueen metsäteitä (esim. Välitie sekä Paljakan metsätie). Myös näitä metsäisiä teitä hyödyntäen voi kulkija tehdä ympyrälenkkejä ja välttää edestakaisen kulkemisen. Suoraan kulkien Pikkulahden lähtöpaikalta Lautavaaran lähtöpaikalle on 6 km ja Louhoksen tien lähtöpaikalle 5,4 km. Reitin polut on maastossa merkitty sinisin maalimerkein puihin ja kallioalueilla tolppiin. Risteyskohdissa on joko nimiviitat tai nuolet osoittamassa retkeilypolun kulkua. Akkovaaran luolakierros on merkittu punaisella.


REITTIEN ETÄISYYDET
Pikkulahti - Akkovaara 0.5 km
Akkovaara - Tupurivaara 1,7 km
Tupurivaara - Paljakka 1,6 km
Akkovaara - Paljakka 3.3 km
Paljakka - Koutaniemen lähtöpaikka 1,9 km
Paljakka - Muskoviittikaivos 0.4 km
Muskoviittikaivos - Lautavaara 2,0 km
Paljakka - Lautavaara 2,4 km
Lautavaara/Välitie - Koutaniemen lähtöpaikka 1,1km
Akkovaara, metsäautotien kautta - Paljakan parkkipaikka 3,5 km

REITTIVAIHTOEHTOJA/ YMPYRÄLENKKEJÄ
Metsätaival: Lautavaara - Välitie - Louhoksen lähtöpaikka - Paljakka – Välitie - Lautavaara 5.2 km
Paljakan kierros: Paljakkan parkkipaikka – Paljakka - Välitie - Louhoksen lähtöpaikka – Paljakka - Paljakan parkkipaikka 4.8 km
Kalliokierros: Paljakan parkkipaikka – Tupurikalliot – Paljakka – Paljakan parkkipaikka 6 km
Jäkäläpolku: Akkovaara – Pitkäsuo – Tupurikalliot – Akkovaara 8 km
Vaarojen polku: Jäkäläpolku ja Kalliokerros yhdistettynä (Akkovaara - Pitkäsuo -Paljakka - Tupurikalliot -Akkovaara) 12 km
Pitkätaival: Akkovaara - Pitkäsuo – Louhoksen lähtöpaikka – Välitie – Paljakka –
Tupurikalliot – Akkovaara 16 km
Luolakierros Akkovaaralla 1.2 km

___________________________________________________________________________________________________

Koutaniemi-Vuoreslahti kyläyhdistys vastaa nuotiopaikkojen puuhuollosta ja retkeilypolkujen ylläpidosta. Mikäli Sinulla on kysyttävää tai terveisiä polkujen ylläpitäjille, ole meihin yhteydessä

sähköpostilla: koutanvuoresl@gmail.com tai
facebookin kautta:
www.facebook.com/koutavuoresretkipolut _____________________________________________________________________________


Teksti: Reijo Heikkinen ja Tapio Rönkkö

Retkipolkujen toteutus: Koutaniemi - Vuoreslahti kyläyhdistys